Kirjoittava ihminen


Kirjoittava ihminen

Väitin pitkään olevani kirjoittava ihminen. Elämänkriisejä hellästi halaillessa havahduin siihen, että jos hyvällä tuurilla kirjoitin muuta kuin pikaviestejä kerran tai kaksi vuodessa, en hyvällä omatunnolla voinut väittää olevani ihminen joka kirjoittaa.

Viimeisen kolmen vuoden ajan olen todistanut teoillani olevani kirjoittava ihminen. Olotila oli kuin vetämätön viemäri, joka yhtäkkiä alkoi vetämään. Enää omatunto ei soimaa kertoessani kirjoittamisesta. Tekstin määrä on näinä vuosina ollut runsaampaa kuin koskaan. Samalla kirjoittavan ihmisen filtteri tuntuu vaikealta sanoittaa ja ottaa omakseen.

Kipuilun takana on varmasti tarvetta saada kirjoittavan ihmisen status, joka vahventaisi tätä mielikuvaa itselleni. Ja millä muulla voisin sitä erityisesti itselleni, mutta myös muille, validoida kuin kirjalla?

Ja miksi kirjalla? Paahdoin työssä elämääni pakoon, jahdaten menestykseen karkaavaa valkoista kania niin pitkään, että kadotin osia itsestäni. Kirjoittaminen on ollut tapa palauttaa noita kadonneita osia. Tehdä merkityksellistä asiaa, jossa omakohtainen tarina on selvälle kerälle pyöriteltävä vyyhti. Se leikkiikö kissat kerällä vai jääkö se pölyisessä muovikassissa kaapin pohjalle tuntuu jopa yhdentekevältä.

Olen tarkastellut aiempaa toimintaani kriittisesti ja ohessa opetellut pois erityiesti siitä miten en tahdo elää. Teksti on ollut hyvä keino tarkastella kaikkea sitä mistä nuoren menestyvän uraohjuksen jatkuvan urakehityksen jahtaamisen pakko on syntynyt. Kaikki tämä on lähtenyt itselleni kirjoittamisesta, mutta hyvin moni ajatuslangoista on syntynyt kirjoittaessani näitä uutiskirjeitä. Toisaalta kaikki kirjan kirjoittamisesta on samalla ollut pois näiltä kirjeiltä. Kaiken taustalla on toive antaa näillä kirjeillä, ja kukaties kirjalla, peilipintaa ja vertaistukea myös lukijoille, eli sinulle.

Toisaalta motiivi kirjoittamiselle on liikettä kohti kirjoittavan ihmisen identiteettiä myös ammatillisesti. Taustalla leijuu pyrkimys kustannussopimuksen saamiseksi, ajatuksellisesti niin että alalla itseäni merkittävämpi taho meritoi minua kirjoittajana. Samalla ymmärrän taloudelliset mittarit joissa kirjoittamisella en ole taloudellisella saamapuolella. Saamapuoli kuitenkin vaihtuu henkisissä mittareissa ja oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Kirjoittamisella kun on ollut ajattelua oikaisevaa vaikutusta.

Olen kirjoittanut kirjaani nyt vuoden verran vakavasti ja pohdin kovasti onko tästä puhuminen vain typerää ja yksi "tahdon kirjoittaa kirjan"-toive muiden joukossa. Viimeisen puolen vuoden ajan tätä harrastamista on rytmittänyt tietokirjan kirjoitusvalmennus, joka päättyi elokuussa. Päättymisen yhteydessä tarkastelin sitä mihin olin vuodessa edennyt, ainoastaan todetakseni olevani hankkeen kanssa hyvässä vauhdissa. Konsepti on selkeytynyt ja puolessa vuodessa terävöitynyt entisestään. Tekstiä on yli 200 sivua ja olen siirtynyt uuden tuottamisesta editointiin ja uudelleenkirjoittamiseen. Kaikki tämä muotoilee kasaan ensimmäistä käsikirjoitusversiota.

Oletan nyt siis olevan aivan hyvä hetki sanoa tämä ääneen. Huolimatta siitä mitä ja milloin projektissa tapahtuu jotain selkeästi näkyvää. Tulossa se on, sillä tämä projekti on kokonaisuus, joka on kerrankin lähtenyt muista kuin rahaan tai menestykseen tähtäävistä tekijöistä. Se tuntuu hyvällä tavalla ylitse vyöryvältä, joka on pakko saada tehtyä, tavoista ja keinoista riippumatta.


Eetu Karppanen

Paras kaverisi matkalla digitaalisesti luotavaan kasvuun, ideointiin ja muutokseen.

Yli 10 vuotta intohimoa ja kokemuksen vuosirenkaita digibisneksistä, markkinoinnista ja verkkokaupasta. Autan monin eri muodoin asiakkaitani ratkomaan digitaaliset haasteensa. Lue lisää meikäläisestä.

Kasvun avoin kirje

Paras kaverisi matkalla digitaalisesti luotavaan kasvuun, ideointiin ja muutokseen. Tilaa Kasvun avoin kirje alta.

Read more from Kasvun avoin kirje

Rakastetut, etevät ja pätevät kysymykset Ruudun vastapuolella istuu toimittaja, joka kyselee. Kyseessä ei ole haastattelu, vaan kirjoitusvalmennus. Valmennuksen alussa keskustelu polveilee aiheista ja näkökulmista joita olen pyrkinyt ennakkoon lähettämälläni tekstillä kertomaan. Jotta pitkän toimittajataustan omaava valmentaja ymmärtää mistä on kyse, hän kyselee. Roolini keskustelussa on kuulla kysymykset ja osata antaa kysymyksiin vastauksia. Myös niitä en tiedä-vastauksia. Kaikki tässä tuo...

"Yrittäjä ei ole koskaan lomalla" Torninosturin varjo peittää hetkellisesti ruudulle paistavan aamuauringon. Sälekaihtimet ovat puolen metrin päässä kädestäni, mutta silti liian kaukana yltääkseni niihin tuolilta. Ikkunasta avautuu viereinen rakennustyömaa, jossa inflaation kurjistamassa kansakunnassa kuitenkin joku edelleen rakentaa. Ehkä toimitiloja, jotka tulevat olemaan tyhjillään. Optimismi sisälläni toivoo niiden täyttyvän ja löytävän aamuisin sisään vaeltavan joukkonsa, ihan vain koska...

Kultainen vankila Näköjään heti, kun saa rutiinista kiinni on se helppo hävittää. Toukokuun viestit jäi kirjoittamisen sijasta pääkoppaan. Olkoon tämä viesti siis kuukausi myöhässä aplodeeraus itselleni kaksivuotisen yrittäjätaipaleen kunniaksi, jossa koitan koota ajatuksiani nykyhetkestä. Äskettäin minulta on pariinkin kertaa kysytty, että vieläkö palkkatyöt kiinnostaa tai ovat mahdollisia? Kysymyksiin vastatessani olen käynyt seuraavaa ajatuskulkua. Mitä arvoja työ täyttää? Arvojani (kasvu,...