Kakofonista sekoilua


Alkuvuosi oli suojuoksua

Hävisin alkuvuodesta useamman tarjouksen. Onneksi viime vuoden tekemistä laskutettiin vielä tälle vuodelle, joka paikkasi tulovirtaa kuivemmalla kaudella.

Laskuttamattomana yrittäminen ja olosuhde ei tunnu mieluisalta. Tavoitteita on asetettu ja jokainen päivä eteenpäin jätättää omista odotuksista.

Kun kantaa huolta, on vaikea kokea vapauden tunnetta. Ristiriitaisesti runsaasti aikaa, ei automaattisesti tarkoita että saisi vaihdettua itsensä moodiin, jossa voisi tehdä asioita, joilla ei ole välitöntä tuottoa. On kyllä aikaa, mutta kun ei ole turvattua tulovirtaa, puuttuu olosuhde, joka saa tekemisen draiviin ja innovoimaan. Kokiessa painetta tärkeästä, eli asiakkaista ja tietystä arvontuoton vastuusta, samalla tekemisen energiakin on erilainen. Tekemisen tahdissa asiat vauhdittuu, oivaltaa enemmän ja on tarvetta olla tiukemmin kiinni suoriutumisessa.

Alkuvuosi oli suojuoksua, jossa ensimmäiset uudet laskut lähtivät vasta maaliskuussa. Joululomalta maaliskuun puoliväliin, toki myyden, mutta päätyen olemaan tavallaan tyhjäkäynnillä herättää itsetuntokysymyksiä. Vaikka en Eetuna olekaan yritykseni ja työni, silti kyseenalaistaa osaamistaan.

Toisaalta huomasin myös tunteita, joissa vaikeammassa olosuhteessa on tarve purra hammasta ja ymmärtää miksi häviän. Tähän asti kun tekeminen on mennyt vähän vihellellen, eli kauppaa on tullut omista verkostoista ilman liiallista hikoilua. Olen sen pohjalta antanut itsenikin ymmärtää osaamiselle olevan tarvetta. Nyt ein kuuleminen ja sen seurauksena syntyvä pettymys mielenkiintoisten hankkeiden lipumisesta pois, pakotti taas harjoittelemaan itsereflektiota ja rauhoittumista. Tarkastelemaan toimintaa ajatuksesta, että tekeehän varmasti oikeita toimia? Kun suuri ympärillä sukeltaa ja historia ei automaattisesti takaa tulevaa, synnyttää se tarpeen varmistella tekevänsä riittävästi asioita ulospäin, sisäänkatsomisen sijasta.

Volyymi korjaa virheitä, mutta ohessa on keskeistä saada fokus asioihin, joista syntyy lyhyellä aikavälillä näkyvää tulosta. Eli tässä yksinyrittäjyyden yksinkertaisuudessa kontaktointiin ja keskusteluihin. Myyntiputken yläpään ollessa tyhjä tai liian löysä, seurauksena on usein vähemmän keskusteluita, vähemmän kauppaa ja vähemmän töitä. Siitä syntyy sykli, jossa on ilmatilaa ja tyhjää, kunnes toimillaan saa ilmatilan täytettyä ja tulee kiire.

Polkiessa suomaastossa riittävän kauan, jossakin vaiheessa kuuluu epämääräinen lörps, jossa jalan saakin irti soisesta maastosta. Se on hetki, jossa uutiset, asiat ja tekeminen tulevat aaltoina tasaisen virran sijaan. Kolme yhteistyötarjousta hyväksyttiin viikon aikana. Ja siinä hetkessä kalenteri ja työkaista oli piirretty selväksi janaksi kesälomiin saakka. Rahallisen hätäilyn tarve siirtyi nyt alustavalla varauksella elokuulle, parhaimmillaan kauemmaksi.

Aiempi tekeminen ja löyhät linkit kotiuttivat nyt seuraavaa tekemistä:

  • Modernille mediatalolle osapäiväisenä SEO -liidinä toimimista
  • Neuvonantajan roolin tekstiilibrändille, jossa sparrataan markkinointia ja haetaan digitaalisen myynnin kasvulle tulevaisuuden rakenteita
  • Apteekkialan toimijalle verkkokaupan asiakasohjelman konseptin suunnittelua, fasilitointia ja valmennusta

Näiden ohessa edelleen iloisesti yli kahden vuoden ajan yhteistyötä Mediashaken neuvonantamisen parissa. Nyt kun tekeminen on lukumäärällisesti neljässä asiakkuudessa, olen huomannut kuinka se on vähentänyt kontekstin vaihtamisen tarvetta. Kun sälää on ollut vähemmän, on säästänyt energiaa.

Tavallaan tämä on juuri sitä mitä olen tavoitellutkin. Arkitasolla suoriutumista enemmän kuin isoja ilotulituksia. Tai edes suurempien sytytyslankojen sytyttämistä. Samalla takaraivossa pyörii ajatus jatkuvasta tarpeesta uudistaa tekemistä. Päähän ei kuitenkaan mahdu kerralla liian montaa kaistaa kuljettavaksi. Mahdollisuuksien määrä on runsas ja juuri silloin pitäisi kai valita vain sopivasti, koska muuten hommasta tulee kakofonista sekoilua. Ja tässä hetkessä tuntuu, että suurempaa sekoilua on hyvä vältellä.


Eetu Karppanen

Paras kaverisi matkalla digitaalisesti luotavaan kasvuun, ideointiin ja muutokseen.

Yli 10 vuotta intohimoa ja kokemuksen vuosirenkaita digibisneksistä, markkinoinnista ja verkkokaupasta. Autan monin eri muodoin asiakkaitani ratkomaan digitaaliset haasteensa. Lue lisää meikäläisestä.

Kasvun avoin kirje

Paras kaverisi matkalla digitaalisesti luotavaan kasvuun, ideointiin ja muutokseen. Tilaa Kasvun avoin kirje alta.

Read more from Kasvun avoin kirje

Kirjoittava ihminen Väitin pitkään olevani kirjoittava ihminen. Elämänkriisejä hellästi halaillessa havahduin siihen, että jos hyvällä tuurilla kirjoitin muuta kuin pikaviestejä kerran tai kaksi vuodessa, en hyvällä omatunnolla voinut väittää olevani ihminen joka kirjoittaa. Viimeisen kolmen vuoden ajan olen todistanut teoillani olevani kirjoittava ihminen. Olotila oli kuin vetämätön viemäri, joka yhtäkkiä alkoi vetämään. Enää omatunto ei soimaa kertoessani kirjoittamisesta. Tekstin määrä on...

Rakastetut, etevät ja pätevät kysymykset Ruudun vastapuolella istuu toimittaja, joka kyselee. Kyseessä ei ole haastattelu, vaan kirjoitusvalmennus. Valmennuksen alussa keskustelu polveilee aiheista ja näkökulmista joita olen pyrkinyt ennakkoon lähettämälläni tekstillä kertomaan. Jotta pitkän toimittajataustan omaava valmentaja ymmärtää mistä on kyse, hän kyselee. Roolini keskustelussa on kuulla kysymykset ja osata antaa kysymyksiin vastauksia. Myös niitä en tiedä-vastauksia. Kaikki tässä tuo...

"Yrittäjä ei ole koskaan lomalla" Torninosturin varjo peittää hetkellisesti ruudulle paistavan aamuauringon. Sälekaihtimet ovat puolen metrin päässä kädestäni, mutta silti liian kaukana yltääkseni niihin tuolilta. Ikkunasta avautuu viereinen rakennustyömaa, jossa inflaation kurjistamassa kansakunnassa kuitenkin joku edelleen rakentaa. Ehkä toimitiloja, jotka tulevat olemaan tyhjillään. Optimismi sisälläni toivoo niiden täyttyvän ja löytävän aamuisin sisään vaeltavan joukkonsa, ihan vain koska...